Työpaikkoja vai riippuvuuksia?
Online-kasinot ovat nousseet esiin paitsi teknologisena ilmiönä, myös taloudellisena voimavarana. Ne työllistävät tuhansia ihmisiä suoraan ja epäsuorasti – ohjelmistokehittäjistä asiakaspalvelijoihin, markkinointikonsulteista vastuullisuusanalyytikoihin. Suomessa peliala on kasvanut viime vuosina huomattavasti, ja vaikka tarkkoja lukuja ei aina ole saatavilla, alan asiantuntijat arvioivat, että pelialan työllisyysvaikutus voi olla jopa 3 000 työpaikkaa.
Toisaalta, työpaikat eivät ole koko kuva. Peliriippuvuus on todellinen ongelma, ja sen vaikutukset ulottuvat paljon yksilön kukkaroa laajemmalle. Kun joku ajautuu velkakierteeseen tai menettää työkykynsä, yhteiskunta maksaa. Ja maksaa paljon. Peliriippuvuus vaikutus ei siis ole pelkästään yksilön tragedia – se on myös taloudellinen rasite.
Verotulojen houkutus
Valtio saa toki osansa. Verotulot kasinoista ovat merkittävä tulonlähde. Esimerkiksi Suomessa rahapelitoiminnasta kertyy valtiolle vuosittain noin 1,1 miljardia euroa. Se on iso raha – ja samalla iso syy, miksi poliittinen halukkuus puuttua pelialaan on usein ristiriitaista. Tuloja ei haluta menettää, vaikka ongelmat tiedostetaan.
Tässä kohtaa nousee esiin kysymys: voiko valtio olla sekä pelien järjestäjä että riippuvuuden ehkäisijä? Vähän kuin myisi alkoholia ja kampanjoisi raittiuden puolesta. Vastuullisuus jää helposti mainospuheeksi.
Online kasinot markkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
Globaalisti online kasinot markkinat ovat räjähtäneet. Euroopassa niiden arvo on jo yli 30 miljardia euroa, ja kasvu jatkuu vuosittain noin 10 %. Suomi ei ole poikkeus. Vaikka Veikkaus hallitsee yhä suurta osaa markkinoista, ulkomaiset toimijat ovat vallanneet tilaa – usein ilman virallista lupaa, mutta silti tehokkaasti.
Markkinan kasvu ei ole pelkästään sattumaa. Se on seurausta teknologian kehityksestä, kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja – no, ihan rehellisesti – aggressiivisesta markkinoinnista.
Riskit rahapelit: enemmän kuin vain hävitty raha
On helppo ajatella, että pelaaminen on vain ajanvietettä. Mutta kun tarkastellaan riskit rahapelit -näkökulmasta, kuva muuttuu. Peliriippuvuus voi johtaa ylivelkaantumiseen, perhesuhteiden hajoamiseen ja psyykkisiin ongelmiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 124 000 ongelmapelaajaa – se on enemmän kuin monen kaupungin väkiluku.
Ja vaikka peliyhtiöt puhuvat vastuullisuudesta, todellisuus on usein toinen. Bonukset, ilmaiskierrokset ja jatkuvat muistutukset pelaamisesta eivät varsinaisesti auta riskiryhmiä hillitsemään käyttäytymistään. Päinvastoin.
Sääntely: myöhässä vai väärässä paikassa?
Sääntely on ollut verkkopelaamisen akilleen kantapää. Kansalliset rajat eivät merkitse paljon, kun kasinot toimivat netissä. Pelaaja voi yhdellä klikkauksella siirtyä Maltalle rekisteröidylle sivustolle, vaikka asuisi Rovaniemellä.
Suomen monopoli on ollut pitkään perusteltu vastuullisuudella, mutta käytännössä se ei enää pidä vettä. Ulkomaiset toimijat ovat jo täällä – eivät virallisesti, mutta käytännössä. Ja koska he eivät maksa veroja Suomeen, valtio menettää tuloja. Samalla valvonta karkaa käsistä.
Sääntelyn uudistaminen on siis väistämätöntä. Mutta miten se tehdään ilman, että avataan ovi villille lännelle? Siinäpä pulma.
Taloudelliset hyödyt – mutta kenelle?
On totta, että rahapelaaminen tuo rahaa. Paljon rahaa. Mutta kysymys kuuluu: kenelle? Jos suurin osa voitoista menee ulkomaille, eikä yhteiskunta saa muuta kuin ongelmat, hyöty on kyseenalainen.
Toisaalta, jos markkinat avattaisiin valvotusti ja verotettaisiin tehokkaasti, voisi tilanne muuttua. Verotulot kasvaisivat, työllisyys parantuisi ja valvonta olisi helpompaa. Mutta se vaatii poliittista rohkeutta – ja kunnollista valmistelua.
Yksilön vastuu vai järjestelmän vika?
Pelaaminen on valinta, kyllä. Mutta järjestelmä, joka tekee siitä liian helppoa, ei voi pestä käsiään. Kun mainokset seuraavat sinua joka sivulla ja bonukset houkuttavat pelaamaan “vielä kerran”, vastuu ei ole vain yksilöllä.
Yhteiskunta ei voi sulkea silmiään. Online kasinot markkinat ovat osa taloutta – hyvässä ja pahassa. Ja kuten kaikessa taloudessa, myös täällä pitäisi olla pelisäännöt.
Katse tulevaan: kohti avoimempaa pelimarkkinaa?
Moni asiantuntija on ehdottanut lisenssijärjestelmää, jossa ulkomaiset kasinot voisivat toimia Suomessa virallisesti – maksamalla veroja ja noudattamalla sääntöjä. Esimerkkejä löytyy Ruotsista ja Tanskasta, joissa malli on jo käytössä. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, mutta ainakin järjestelmä on avoimempi.
Ehkä Suomi seuraa perässä. Tai ehkä ei. Mutta muutos on väistämätön. Pelaaminen ei katoa, eikä markkina pienene. Se vain muuttaa muotoaan.
Yhteenveto ilman yhteenvetoa
Online-kasinot eivät ole pelkkä viihteen muoto. Ne ovat taloudellinen voima, sosiaalinen riski ja poliittinen haaste. Ja ne ovat täällä jäädäkseen. Kysymys ei ole enää siitä, pitäisikö ne hyväksyä – vaan siitä, miten ne hallitaan.
